Vuosikymmennen ensimmäinen Puntala Rock oli monia asioita. Se oli sadetta. Se oli välillä vähän auringonpaistetta. Se oli juomista, mutta silti vähemmän kuin viimeksi. Se oli vähän rauhatonta, mutta se oli rauhallisempaa kuin viime vuosikymmenenä. Se oli vähän pettymystä. Se oli myös kipinän uudelleen löytymistä. Se oli yksin murjotusta ja etäisyyttä, mutta se oli myös ystävien tapaamista ja pientä keskustelua. Se oli mitä sä siitä teit.
Alku venyi myöhään, mutta TURUN TAUTI aloittaa festarit, ja aloittikin ihan mukavasti. Saundit ja soitto pelasi. Tuli uusia biisejäkin (tekevät kuulemma toisen LP:nkin).
Toisena soittanut MAFIA sai heittää hyvästit hyville saundeille kun parin biisin jälkeen joku kaappi pimahti tms. Mafia jätti siihen...
Seuraavalle bändille olisi mieluusti toivonut käyvän samoin. Mutta ei, kauan sai lavalla mellastaa natsi-bändi MISTREAT. Mielessä kävi jopa esim. pullolla heittäminen. Mutta pois tuollaiset ajatukset, jokuhan olisi voinut syyttää suvaitsemattomuudesta (kuinka suvaitsevaisia Mistreatin pojat itse ovat?). Siis mitä noi täällä teki??!
Sitten MAHO NEITSYT todisti elävästi olevansa elossa. Bändi soitti putkeen ja Pexi lauloi piisit, jopa seisaallaan. Myös taustalaulajana toiminut Leku onnistui hyvin tehtävässään.
Seuraavan SIM, jota ei tullut katsottua, vain hieman kuunneltua. Tuntui hard corelta...
Sitten WAT TYLER soitti piristävän keikan. Tämähän on hieno lavabändi ja esiintyjäkolmikko. Bändin keikkaa oli mukava seurata, siellä tapahtui koko ajan... Varsinkin välispiikit oli mukavia. Musiikillisestikin tapahtui.
Sittenkö se oli ohi perjantain osalta? Joo-o. Yöllä olikin ruhtinaalliset nukkumatilat. Syy selvisi aamulla kun muu telttaporukka kertoi erehtyneensä teltasta. No sitä sattuu.
Lauvantakin aloitti sitten CATALEPSY, jos jotkut sen näki... Kuulemma metallia.
Toinen bändi on myös yleensä metallia, eli PRESTIGE. Mutta nyt he soittivat hc-settinsä, johon kuului ainakin Appendixin "Raha ei oo mun valuuttaa" ja muita bändin omia hauskoja numeroita.
Kolmantena lavalla musisoi KLAMYDIA-ryhmä. Lainarumpalin, entisen rumpalin, Rikun kera tämä kokoonpano ei ollut soittanut pätkääkään yhdeksään kuukauteen, joten ihmeteltävä oli että se meni näinkin hyvin. Ulkomaalaiset, jotka eivät tietenkään osanneet ruotsia, joutuivat hieman hämmennyksiin "Kråklund pojkar"-biisin aikana.
HC-ANDERSEN soitti ilman marimbaa, joten jäljelle jäi vain tyypillistä Hans Christian-rymistystä, joka sinänsä oli ihan ok, mutta lavan läheisyyteen vetävä voima puuttui.
Sitten ei ollutkaan soittavaa bändiä paikalla... joten, hetken tilannetta ihmeteltyään, lavalle marssi juuri koottu HOAX BOYS, jossa oli Klamy-poikia rivistössään. Soittivat vanhoja Suomi-punk klassikoita, takapihojen rock-tähtiä ja kirjoituksia kellarista jne. ja ainakin Misfitsin Angelfuckin.
Sitten oli taas hiljaista... kaikenkaikkiaan varmaan tunti aikaa tuhlaantui. Sittenkö soitti FUCKIN WORLD? Kysykää niiltä jotka oli paikan päällä. Ja oliko välissä mitään?
Ja sitten UK SUBS heitti soundcheckinä muutamia rokki-biisejä... kunnes TERVEYSKESKUS pääsi lavalle (ja potilaat yleisössä?), mutta olin täysin kunnossa, eikä tarvinnut tehdä tarkastuskäyntiä.
Ja sitten TERVEET KÄDET, jonka amerikan kiertue kariutui jälleen. Tiiä sitte kuinka jenkit ois bändistä tykänny, täällä se ei tuntunut niin säväyttävältä kuin joskus aikaisemmin (vaikka edes Ilosaaressa 87).
SA-INT soitti sekä vakavamielisiä, että reippaita lauluja. Bändi on saanut hommansa taas vähän enemmän toimimaan ja, esim. demonauhalta arvioidut biisit kulkivat paremmin. Sa-Int jatkaa sinnikkäästi - hyvä.
SÄTKYNUKKE soitti jossain välissä, samoin KOHU-63, mutta Kohuja tuli sen sijaan seurattuakin. Hyviä on nämä "Mikä on ääni" ym. levybiisit ja bändi on aina elävä lavalla. "Nopee komppi ja hidastus"-versio Pellen "Moottoritie on kuuma"-biisistä, joka tulkitaan lauluosuuksia myöten hienosti... ja yleisökin sai koittaa ääntään mikrofoniin.
WAT TYLER soitti taas vähintään yhtä kiinnostavan keikan kuin perjantaina. Bändillähän on tosiaan hieno asenne juttuihinsa ja tämä on myös jotain uutta ja piristävää. Eli kun basisti sanoi "..but I don't give a toss 'cos punk is dead" niin mieli vain naureskeli "joopa joo, jos tälläsiä bändejä on niin eipä oo aivan vielä kuallu".
Ja sitten tulikin toinen elävä todiste, eli UK SUBS ja bändi soitti rankan setin. Yleisöllä meni ainakin lavan edessä lujaa ja ajantaju heitti vuosikymmeniä. Monille tämä oli varmaan oikein "lapsuusmuistoja"-keikka ja mitä parasta, bändi oli tässä ja nyt.
Aika on jo vähissä ja Subsit joutuu jättää settiään vähän kesken... ja lavalle tulee ...tulee...tadaa! Suomalainen UNBORN-SF, joka on juuri päässyt mukaan 5:den keikan kiertueelle. Bändi soittaa ja vittuilee yleisölle biisien välissä... Sitten lavalle päästetään englantilainen SNUFF yhtye, jolla on Suomessa kokonaiset kaksi keikka. Kukaan ei ole ilmeisesti kertonut bändille että huvilupa-aika on vähissä, kun he pitävät taukoja biisien välissä kyselevät yleisöltä biisitoivomuksia... 20 minuuttia tämä, eräs parhaita bändejä mitä nykyään on, ehtii soittamaan ja sitten katkee sähköt... Jätkät on aivan ihmeissään että mitä nyt...
Älkää toki välittäkö, tämähän on vain Suomi. Täällä ei soiteta huvilupa-aikojen jälkeen ja tänne tuodaan ulkomaisia bändejä vain koristeeksi, eli voidaan pitää ohjelmistossa vaikka tunnin taukoja tai sitten buukataan niin paljon suomalaisia kykyjä ja pidetään huolta että jokainen niistä ehtii soitaa ja sitten huomataan että meillähän oli näitä ulkomaalaisiakin "no soittakaa ny vähä mitä ehditte"... Vrt. ruotsalaiset Turun Pop-kellarissa 20.11.'87, vrt. President Fetch & Bog Handle Turussa ...
Nyt siis todella raivostutti, kun oli koko päivän jännittänyt Snuffin keikkaa, kun oli kuullu juttuja että bändi on paljon parempi lavalla kuin levyllä... ja sitten se loppuu alkuunsa. Voi hitsi, voi hitsi, voi hitsi. Nyt harmittaa.
Sunnuntaina olikin ohjelmistossa "akustisia ryhmiä" (pari juoppoa hoilaa monta tuntia putkeen "kulkuset kulkuset"), "ongintaa" (omat onget mukaan ja järvelle, vai?), "popcornia ja lakritsaa" (kiinni olevasta lähikaupasta 8 kilsan päästä, vai?).
No ei, mutta tänä vuonna ei ollut niin paljon ongelmia ku viimeks (eipä ollu niin paljo ihmisiäkään sen puoleen). Loppujen lopuks jäi hyvä mieli.
-J-